Mikä tekee nuoren osallisuudesta laadukasta? Entä miten lastensuojelun sijaishuolto voisi tukea nuoren osallisuutta? Sijaishuollossa olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten ja minkälaisin keinoin ammattilainen voi tukea ja vahvistaa nuorten osallisuutta arkisissa käytännöissä.
Lastensuojelun laatusuositus (2019) on nostanut osallisuuden yhdeksi tärkeimmäksi osaksi laadukasta lastensuojelutyötä. Osallisuuden kokemus onkin yksi sijoitetun nuoren hyvinvoinnin keskeisimpiä ulottuvuuksia. Nuoren osallisuutta niin arjessa kuin nuoren elämään liittyvässä päätöksenteossa tulisi vahvistaa. (1) Tämä teksti perustuu opinnäytetyöhöni, jossa selvitin sitä, miten sijoitetun nuoren osallisuutta voitiin vahvistaa työntekijöiden näkökulmasta. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni oli Kymsoten lastensuojelulaitos Nuortenyhteisö Otsola.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa lapsistrategiassa osallisuus on määritelty kokemukseksi joukkoon kuulumisesta sekä kokemukseksi siitä, että nuori pystyy vaikuttamaan itselleen merkityksellisiin asioihin. Osallistuminen puolestaan kuvaa sellaisia arkisia tekoja, joita nuorella on mahdollisuus tehdä, kuten osallistua häntä koskeviin päätöksiin ja oman mielipiteen ilmaiseminen. (2, s. 20; 3, s. 36)
Lastensuojelun sijaishuollossa osallisuus tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että nuori on osallisena kaikessa häntä koskevissa päätöksenteoissa ja hänen osaltaan toiminnan oleellisessa kehittämisessä. Työn perusperiaate on siinä, että sijoitetun ääni saadaan kuuluviin. (4) Osallisuus toteutuu, kun nuori saa riittävästi tietoa itseään koskevista asioista, pystyy ilmaisemaan oman mielipiteensä niistä sekä tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Jokaisen nuoren yhdenvertainen osallistuminen on mahdollista ja tämän edistäminen kuuluu kaikille. Lastenkodin työntekijä on ratkaisevassa asemassa siinä, saako nuori äänensä kuuluviin vai ei.
Osallisuudessa kokemus on keskiössä
Osallisuuden toteutumisessa on tärkeintä nuoren tunne siitä, että hän pääsee vaikuttamaan ja saa jotakin aikaan. Nuoren omalla asenteella ja toiminnalla sekä nuoren ympärillä olevien ihmisten suhtautumisella on merkitystä. Nuorella tulisi olla elämässään vahvoja tukipilareita, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan. Lisäksi nuori tarvitsee elämäänsä tekijöitä, jotka tukevat hänen fyysistä ja psyykkistä terveyttään, erilaisia vuorovaikutussuhteita sekä moninaisia sosiaalisia ympäristöjä. Sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta nuoren tunteet ja kokemukset ovat keskiössä, jotta kasvu toimivaksi osaksi ympäröivää yhteiskuntaa onnistuisi. (5)
Lastenkodin työntekijöiltä odotetaan paljon taitoja, tietoa, ymmärrystä sekä tilanteenlukutaitoa siinä, mikä nuorta sillä hetkellä kiinnostaa. Nuoren yksilöllisen tilanteen ymmärtäminen suuremmassa nuorisomaailman kontekstissa on erityisen tärkeää nuoren osallisuuden kokemuksen saavuttamisessa. On kuitenkin huomioitava osallistumisen lisäksi se, että nuorella on oikeus olla osallistumatta (6). Ja se on ihan okei.
Sosiaalisen osallisuuden merkitys
Sosiaalisella osallisuuden tukemisella pyritään saamaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret lähemmäksi yhteiskuntaa ja aktiivista toimijuutta (7). Nuori tarvitsee myönteisten kokemusten saamiseen tunnustusta erilaisista hänelle merkityksellisistä suhteista. Nuori peilaa itseään muiden kautta ja ikävät kokemukset saavat nuoren näkemään itsensä huonona. Hyvät kokemukset vastavuoroisesti vahvistavat nuoren positiivista minäkuvaa. (8) Ammattilaisen tulee ruokkia nuoren positiivista minäkuvaa aktiivisesti, jotta nuori saisi joka päivä pieniä onnistumisen kokemuksia.
Lastenkodin työntekijöiden päätehtävä on luoda turvallinen ympäristö nuorelle, joka on todella haastavassa elämäntilanteessa. Työntekijöiden antama tuki on yksilöllistä ja nuoren kanssa yhdessä suunniteltua. Lastenkodin työntekijä voi nähdä itsensä sijoitetun nuoren rinnalla kulkijana ja tukipilarina, jotta tämän omat taidot kehittyvät niin hyviksi, että nuorella on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti. Sijoitus lastenkotiin on nuoren koko elämänkaarta ajatellen hyvin pieni hetki, mutta sitäkin kriittisempi, sillä silloin nuori tekee isojakin suunnanmuutoksia, jotka voivat vaikuttaa hänen loppuelämänsä suuntaan. Sillä miten lastenkodin työntekijä kohtaa nuoren, kuuntelee ja kannustaa osallistumaan on valtava merkitys nuoren itsetunnon ja pystyvyyden kannalta.
Kirjoittaja
Riikka Ingraeus, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni Ingraeus, Riikka 2021. Osallisuuden tukeminen Nuortenyhteisö Otsolan intervallijaksolla Työntekijöiden näkökulma. Metropolia.
Lähteet
- Malja, Marjo & Puustinen-Korhonen, Aila & Petrelius, Päivi & Eriksson Pia (toim.) 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8.
- Stenvall, Elina. 2020. Osallisuutta ja osallistumista. Osa 1: Osallisuuden lähtökohdat kansallisessa lapsistrategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:27.
- Kansallinen lapsistrategia 2021. Komiteamietintö. Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Valtioneuvosto Helsinki.
- Kivistö-Pyhtilä, Tuula & Hoppania, Eeva-Leena & Kallio, Mari & Kivioja, Annukka & Korkala, Mirja & Korpela, Marlene & Kuusela, Tanja & Niemi-Weckström, Anu & Lehto, Marja-Leena & Savolainen, Noora 2017. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelun kehittämisessä. Teoksessa Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta & Pohjola, Anneli (toim.) 2017. Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino. 221–244.
- Peltonen, Kati & Elomaa-Krapu, Minna & Määttä, Anne & Kahala, Minna & Kananen, Marko 2017. Nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen. 2/2017. AMK-lehti. UAS Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences.
- Laakso, Riitta 2019. ”Ne näki musta”. Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. THL-raportti 1/2019. Helsinki: PunaMusta Oy.
- Peltonen, Kati & Elomaa-Krapu, Minna & Määttä, Anne & Kahala, Minna & Kananen, Marko 2017.
- Maunu, Antti & Kiilakoski, Tomi 2018. Ohjausta osallisuuteen? Sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ammattiin opiskelevien nuorten arjessa Artikkeli. Aikuiskasvatus 2/2018.
Ei kommentteja